”Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoite on hyvinvoiva henkilöstö ja keskeinen sivuvaikutus on tuloksellinen toiminta.” Näin Työhyvinvointi- kirjassaan Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka kiteyttävät asiaa.

Tutkimusten mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kokee, että heidän työpaikallaan ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Erityisen tyytymättömiä ovat alle 35-vuotiaat.

Mistä tuo alle 35-vuotiaitten tyytymättömyys johtuu? Kumpuaako se työn muuttumisesta, työn arvostuksen muuttumisesta vai työelämän hektisyydestä? Muutokset puhuttavat, mutta toisaalta muutoksia on tapahtunut aina. Työelämä on oman työurani (noin 30 vuoden aikana) muuttunut voimakkaasti ja vauhti on vaan kiihtynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Muutoksia ovat tuoneet muun muassa tehtävien muuttuminen asiantuntijakeskeisemmiksi sekä paljon kiitelty mutta myös parjattu teknologia.

Johtuuko vain siitä, että olen viime aikoina entistä enemmän miettinyt työhyvinvointia ja siihen liittyviä tekijöitä, mutta tuntuu, että puheet työkyvystä ja työhyvinvoinnista ovat jälleen lisääntyneet.

Mitä on työkyky?

Työturvallisuuskeskuksella työuraansa tehnyt Juhani Ilmarinen on kehittänyt niin sanotun työkykytalon, joka kuvaa hyvin seikkoja, jotka vaikuttavat työkykyymme. Talon alimmassa kerroksessa ovat terveys ja toimintakyky. Mikäli talon ensimmäinen kerros romahtaa, muutkaan kerrokset eivät voi olla tasapainossa. Näin ollen meidän tulisi kiinnittää erityistä huomiota noihin kahteen seikkaan.

Sosiaali – ja terveysministeriö määrittää sivuillaan työhyvinvointia seuraavasti: ”Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.” Terveys nousee tässäkin määrittelyissä vahvasti esille. Terveydestämme vastaamme kaikki itse, mutta sitä voi myös työnantaja tukea muun muassa liikunta- ja kulttuuriseteleillä.

Työssä jaksaminen ja työhyvinvoinnin kokeminen ovat tärkeitä asioita etenkin kun puhutaan ikääntyvästä työntekijästä ja työurien pidentämisestä. Sosiaali – ja terveysministeriö on lausunnoissaan todennut, että ” Iän merkitys korostuu lähivuosina, kun väestö ikääntyy ja samaan aikaan työelämään on astumassa uudenlainen sukupolvi, jonka on esitetty poikkeavan monin tavoin aikaisemmista sukupolvista taidoiltaan, arvoiltaan ja asenteiltaan.”

Pieniltäkin tuntuvat asiat ovat merkityksellisiä työhyvinvoinnin kokemisessa

Huomenet ja toisen työntekijän huomioiminen sekä positiivisen palautteen antaminen lisäävät työpaikan hyvää ilmapiiriä ja vaikuttavat työhyvinvointiimme. Tuloksellisuus tulee työhyvinvoinnin sivutuotteena muun muassa vähenevinä sairauspoissaoloina ja innovatiivisuuden lisääntymisenä.

Työhyvinvointiin panostus lisää viihtyvyyttä ja tuloksellisuutta työssä ja työyhteisössä!

Työhyvinvoinnista  kertomassa oli organisaatiomme osaaja Sirkku. Sirkku on tehnyt lähes 30 vuoden työuran toimien eri työtehtävissä ja yhteisöissä, viimeisimpänä Anakom kouluts- ja valmennuspalveluilla, joten kokemus on tuonut laajan kokemuspohjan useisiin eri työmaailman kysymyksiin. Työhyvinvointi on kulkenut läpi koko työuran niin mielenkiintona kuin opintojenkin kohteena.

 

LATAA MAKSUTON OPAS TYÖHYVINVOINNISTA